cresco_facebook.png cresco_linkedin.png cresco_twitter.png

Kauppalehti optio: SUOMALAISTEN JOHTAJIEN EVOLUUTIO - 1970-luvulla janottiin auktoriteettia, nyt johtajuus on palvelua

Psykologitoimisto Crescon johtaja Lilli Sundvik sekä Momentous Oy:n toimitusjohtaja Mia Aspegrén olivat haastateltavina Kauppalehti Option artikkelissa aiheena johtaminen ennen ja nyt. ”Suomessa esimiesten ja alaisten suhteet ovat olleet läheisiä jo kauan ja me olemme olleet matkalla kohti valmentavaa johtamista jo pitkään”, kertoo Lilli Sundvik.

concert-662851_1280.jpg

Suomalaisen johtamisen vahvuuksia

  • rehellisyys ja sovitusta kiinni pitäminen
  • tasaveroisuus
  • läpinäkyvyys
  • ei-poliittisuus (tausta ja varallisuus eivät määritä mahdollisuuksia edetä uralla)
  • aikaansaavuus 

Johtamisen sudenkuoppina osaamisen markkinointi ja liiallinen aikaansaamiseen keskittyminen

Aikaansaamiseen keskittyminen voi olla myös sudenkuoppa - ihmisten osallistaminen ja näkökulmien pohtiminen auttavat saamaan asiat maaliin. Tällöin ihmiset ovat myös sitoutuneempia tulokseen, kertoo Sundvik. Aspegrén muistuttaa, että meidän tulisi myös viestiä paremmin osaamistamme asioista maailmalle.

”Selvitimme erään asiakkaan kanssa menestyvien projektipäälliköiden ominaisuuksia. Vain kaksi tekijää nousi selvästi esiin menestyksen selittäjinä: kyky tulla toimeen epämääräisessä tilanteessa ja kyky puhua eri sidosryhmien kielellä. Muut menestystekijät vaihtelivat paljon”, kertoo Sundvik.

Johtamiskykyä voi oppia

Johtajuus muovautuu johtajan persoonan, yrityksen kulttuurin ja markkinatilanteen yhteisvaikutuksesta. Johtajan kyvyn sopeutua ja käyttää persoonansa eri puolia Sundvik näkee hyvänä asiana. Aiemmin johtamisen uskottiin olevan synnynnäinen kyky ja työntekijöiden tarvitsevan vahvaa ohjausta. Nykyään ihmisen omaan motivaatioon sekä kykyyn kehittyä luotetaan. Johtaminen ei ole myöskään soolosuoritus - organisaatio voi paikata johtajan heikkouksia muilla tasoilla, muistuttaa Aspegrén. Sundvik korostaa itsereflektion merkitystä johtajana kehittymisessä. Johtajan kannattaa välillä pysähtyä ja miettiä, millaisiin lopputuloksiin erilainen toiminta johtaa sekä tarkastella, missä oma johtaminen kulkee. 

Meillä on useita erilaisia hyviä johtajuuden malleja

Johtamistyylit eroavat tavoitteiden asettamisen, tuloksen tarkastelun, kontrollin määrän sekä toimialankin mukaan, kertoo Aspegrén. Toisaalla tehdään enemmän yhdessä ja toisaalla johtajavetoisesti. Osa johtajista seuraa toteutusta tarkkaan, osa ottaa sparraajan roolin. Riippuu paljon ympäristöstä, mikä malli on paras.  Moni yritys hakee tietoisesti johtamiskulttuurin kehittymistä tiettyyn suuntaan, ja avainhenkilöiden rekrytoinneissa tämä voidaan varmistaa, kertoo Aspegrén. 
"Aina on tärkeää varmistaa, että ihmiset tietävät mitä tavoitellaan, mitä on saatu aikaan ja mikä on henkilön rooli organisaatiossa. Se mahdollistaa itseohjautuvuuden", lisää Aspegrén.

Kuusi yleensä tämän hetken johtajarekrytoinneissa tarkasteltavaa osa-aluetta

  • johtamistapa määräävä–osallistava -akselilla
  • yhteistyötapaa eli kykyyn toimia tiimissä ja rakentaa verkostoja
  • ajattelutapa eli analyyttisyys ja keskittyykö ajattelussa yksityiskohtiin vai strategisempaan ajatteluun
  • tavoitteellisuus
  • toiminta muutoksessa ja paineessa
  • millaista kulttuuria johtajan tapa toimia tuo yritykseen

Tulevaisuuden johtamisen taitoja

  • kyky ketterän ja kokeilevan työkulttuurin luomiseen
  • muutosjohtaminen, muutoksen vieminen käytäntöön ja ihmisten innostaminen
  • kyky nähdä johtaminen palveluna, lisäarvon tuominen organisaation tarpeiden mukaan
  • moninaisuuden ja monikulttuurisuuden johtaminen
  • kyky johtaa ja rakentaa verkostoja
  • taito yksinkertaistaa ja tukea työntekijöitä kognitiivisessa ylikuormituksessa

Lue koko artikkeli Kauppalehti Optiosta >>
(Kauppalehti Optio, 
19.8.2017)


Lue myös

Suosituimmat blogimme onnistuneisiin henkilövalintoihin ja parempaan esimiestyöhön >> 

Tutustu palveluihimme

Lilli 191.jpgOTA YHTEYTTÄ

Lilli Sundvik
Johtaja, seniorikonsultti
 
GSM 050 511 0822
Email: lilli.sundvik(at)cresco.fi