Johda hyvinvointia ja suoriutumista tuloksellisesti tunnekokemuksen kautta

Viime aikoina on monissa eri lähteissä nostettu esiin huoli siitä, miten tietyillä aloilla turvataan osaavan työvoiman riittävyys. Kilpailu parhaista tekijöistä kiristyy, jolloin henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta tulee tärkeitä kilpailuetutekijöitä yritykselle. Miten työssä suoriutumista ja viihtyvyyttä voitaisiin parhaiten tukea?

Paljon on toisaalta keskusteltu myös siitä, miten tämän päivän työelämässä jaksetaan. Mikä erottaa uupuvia ja niitä, jotka eivät uuvu? Mitä sanottavaa tähän on tieteellisellä psykologisella tutkimuksella?

Yksi molempia puheenaiheita yhdistävä tekijä on tunnekokemus työstä.

Sillä, millaisen tunnekokemuksen työ tekijässään synnyttää, on vaikutusta sekä hyvään suoriutumiseen että työssä jaksamiseen. Sisäisen tunnekokemuksen tarkastelu voi parhaimmillaan antaa eväitä uupumisen ja suoriutumisen heikkenemisen ennaltaehkäisyyn jo varsin varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat vielä näkyvät ulkoisessa käyttäytymisessä. 

Olen itse perehtynyt aiheeseen työn imun ja työholismin käsitteiden kautta, joita tarkastelin pro gradu- tutkielmassani yhdessä Lotta Tuomisen kanssa. Näistä työn imu on työstä nauttimista ja innostumista. Se on myönteinen motivaatio- ja tunnetila työstä, jolloin työskentely on tarmokasta ja omistautunutta. Työholismi sen sijaan viittaa pakonomaiseen tarpeeseen työskennellä jatkuvasti ja sitoutua työhön, vaikka sillä olisi kielteisiä seurauksia. Työholistin työskentelyä ohjaa sisäinen pakonomainen tarve, jota työntekijän on vaikea vastustaa. Tutkimuksissa on havaittu, että siinä missä työn imu ennustaa parempaa työssä suoriutumista ja hyvinvointia työssä, työholismin on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi uniongelmiin ja työuupumukseen.  

Sekä työn imua että työholismia kokevat työntekijät työskentelevät tyypillisesti paljon. Oleellista on se, että he kokevat työnsä täysin eri tavoin, mikä johtaa myös erilaiseen suoriutumiseen. Tutkimuksessamme havaittiin, että kokemus työn imusta on yhteydessä parempaan työssä suoriutumiseen, kun taas työholismia kokevilla yhteyttä ei ole.

Havaitsimme myös, että mitä pakonomaisemmin runsaasti työskentelevät ihmiset työskentelivät, sitä vähemmän he kokevat työn imua. Työskentely johti siis varsin erilaisiin tuloksiin eri ihmisillä, vaikka kaikki työskentelivät paljon ja olivat valmiita panostamaan työhönsä.

Saman tyyppisiä havaintoja on tehty muuallakin: Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin finanssialan työntekijöiden työhyvinvoinnin yhteyttä työn tuottavuuteen. Tutkimus osoitti tuottavuuden olevan selkeässä yhteydessä niin työn imuun kuin uupumukseenkin. Artikkelissa todetaan, että  ”Työn imua usein kokevat työntekijät olivat keskimäärin tuottavampia kuin harvemmin työn imua kokevat. Usein uupumusasteista väsymystä kokevat työntekijät olivat puolestaan työssään vähemmän tuottavia kuin harvemmin uupumusta kokevat kollegansa.”  

Työntekijän tunnekokemus työstään on avaintekijä parhaiden tulosten ja hyvinvoinnin synnyttämiseen

Kun tunnistetaan nopeasti, mikä työntekijän tunnekokemus työstä on, saadaan arvokasta lisätietoa myös suoriutumisen johtamiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Eri tiimit voivat käyttää yhtä paljon tunteja vaativaan projektiin, mutta todennäköisesti se tiimi, jossa pystytään vaalimaan positiivista kokemusta työstä, yltää parhaaseen lopputulokseen. Kun taas puhutaan työuupumuksesta, on ennaltaehkäisy ja varhaiset tukitoimet kaiken a ja o. Esimiehen kyky nähdä ja kohdata ihminen suorituksen takana nousee kilpailukykytekijäksi kiristyvillä markkinoilla.

Yksilöllisiä poikkeuksia on toki aina. On niitä, jotka eivät ole työstään innostuneita ja yltävät silti huipputuloksiin. On kuitenkin hyvä pohtia, kuinka kestävä tilanne tällöin on. Tutkimuksissa saadun näytön perusteella työn imu ennustaa myös pitkällä tähtäimellä parempaa työssä suoriutumista, kun taas työholismi ei. Tässä yhteydessä voi pohtia myös sitä, kuinka korkealle hampaita kiristellen töitään tekevä oikein yltäisi, jos hän myös aidosti innostuisi siitä, mitä tekee.

Jatkuva kiire ja työpaine on läsnä nykyään monilla aloilla. Erityisesti kiireessä työntekijän suoriutumista tulee helposti seurattua ulkoisen suoriutumisen perusteella, vaikka esimies tiedostaisikin muiden mittareiden tärkeyden. Priorisoimalla aitoa kohtaamista ja työntekijän tunnekokemuksen tarkastelua voidaan välttyä monelta murheelta myöhemmin. Tuttuja innostamiskeinoja ei kannata unohtaa: palautteen saamisella, kannustuksella ja kiitoksella on iso vaikutus. Samalla todennäköisesti kasvatetaan myös työntekijän luottamusta omaan tekemiseensä ja tuetaan sitoutumista, jolloin tärkeä osaaminen saadaan pidettyä talossa.

Miten juuri teidän organisaatiossanne voitaisiin vahvistaa kokemusta työn imusta? Jääkö teillä aikaa kohtaamiseen?

 

Emma Vuorenmaa
Konsultti
Puh. +358 50 454 2399
emma.vuorenmaa [at] cresco.fi

 


Tilaa uutiskirje

Kommentit

Jätä vastaus


(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti.)

Captcha-koodi Napsauta kuvaa nähdäksesi toisen captcha koodin.

12.2.2019 Tavaton tammikuu ”Mieti rohkeasti, millaiset työrutiinit sinulle sopivat: Olemme usein liiankin varovaisia muuttamaan toimimatonta,” sanoo Paula Louet blogissa. 28.1.2019 Johda hyvinvointia ja suoriutumista tuloksellisesti tunnekokemuksen kautta Työntekijät voivat työskennellä runsaasti monista eri lähtökohdista käsin. Tunnekokemus työstä on avaintekijä sekä suoriutumisen että hyvinvoinnin johtamiseen. 20.3.2018 Organisaatiosi tulevaisuuden osaamista rakennetaan nyt Lue parhaat palat CRESCO30-webinaarista - Tunnista ja rekrytoi potentaali 27.12.2017 Tarvitsemasi osaaminen voi jo piillä organisaatiossasi Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee, että työnantaja ei tunne työntekijän vahvuuksia. Kuinka tulevaisuuden potentiaali tunnistetaan? 13.10.2017 Onnistuneen rektytoinnin psykologiaa - Tunnista ja vältä ajatusharhat Laura Niemi ja Mikko Puonti kokoontuivat pohtimaan kuinka välttää ajatusharhat rekrytoinnissa. Lue kooste Cresco30-webinaarista. 28.8.2017 Mihin asiantuntijoiden esimiehiä enää tarvitaan? Tarvitaanko esimiestä enää tulevaisuudessa? Korvaako robotti tai jokin tekoälysovellus esimiehen roolin? 6.6.2017 Kesälukemista sadesäälle tai toimistoon Lukijoidemme suosikkiblogit esimies- ja tiimityöstä, rekrytoinneista sekä henkilöarvioinneista luettavaksi toimistoon tai viltin alle. 1.11.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 2/2 Voiko henkilöarvioinnissa huijata? Entä käyttäytyvätkö psykologit tarkoituksella oudosti? Blogissamme nyt 8 myyttiä henkilöarvoinnista. 17.10.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 1/2 Menestyvätkö narsistit henkilöarvioinnissa? Entä kannattaako henkilöarviointia käyttää johtajaa rekrytoidessa? Lue 8 myyttiä henkilöarvioinnista. 23.9.2016 Työnantajamielikuva ratkaisee rekrytoinnissa Työnantajamielikuva kumpuaa yrityksessä työskentelevän henkilöstön kokemuksista, fiiliksistä ja ennen kaikkea siitä, ovatko nämä tuntemukset riittävän voimakkaita. 2.5.2016 Aivotutkimuksesta työkaluja esimiestyön kehittämiseeen SCARF-malli tuo uutta ymmärrystä esimiestyhön ja johtamiseen.