Johda hyvinvointia ja suoriutumista tuloksellisesti tunnekokemuksen kautta

Viime aikoina on monissa eri lähteissä nostettu esiin huoli siitä, miten tietyillä aloilla turvataan osaavan työvoiman riittävyys. Kilpailu parhaista tekijöistä kiristyy, jolloin henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta tulee tärkeitä kilpailuetutekijöitä yritykselle. Miten työssä suoriutumista ja viihtyvyyttä voitaisiin parhaiten tukea?

Paljon on toisaalta keskusteltu myös siitä, miten tämän päivän työelämässä jaksetaan. Mikä erottaa uupuvia ja niitä, jotka eivät uuvu? Mitä sanottavaa tähän on tieteellisellä psykologisella tutkimuksella?

Yksi molempia puheenaiheita yhdistävä tekijä on tunnekokemus työstä.

Sillä, millaisen tunnekokemuksen työ tekijässään synnyttää, on vaikutusta sekä hyvään suoriutumiseen että työssä jaksamiseen. Sisäisen tunnekokemuksen tarkastelu voi parhaimmillaan antaa eväitä uupumisen ja suoriutumisen heikkenemisen ennaltaehkäisyyn jo varsin varhaisessa vaiheessa, ennen kuin ongelmat vielä näkyvät ulkoisessa käyttäytymisessä. 

Olen itse perehtynyt aiheeseen työn imun ja työholismin käsitteiden kautta, joita tarkastelin pro gradu- tutkielmassani yhdessä Lotta Tuomisen kanssa. Näistä työn imu on työstä nauttimista ja innostumista. Se on myönteinen motivaatio- ja tunnetila työstä, jolloin työskentely on tarmokasta ja omistautunutta. Työholismi sen sijaan viittaa pakonomaiseen tarpeeseen työskennellä jatkuvasti ja sitoutua työhön, vaikka sillä olisi kielteisiä seurauksia. Työholistin työskentelyä ohjaa sisäinen pakonomainen tarve, jota työntekijän on vaikea vastustaa. Tutkimuksissa on havaittu, että siinä missä työn imu ennustaa parempaa työssä suoriutumista ja hyvinvointia työssä, työholismin on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi uniongelmiin ja työuupumukseen.  

Sekä työn imua että työholismia kokevat työntekijät työskentelevät tyypillisesti paljon. Oleellista on se, että he kokevat työnsä täysin eri tavoin, mikä johtaa myös erilaiseen suoriutumiseen. Tutkimuksessamme havaittiin, että kokemus työn imusta on yhteydessä parempaan työssä suoriutumiseen, kun taas työholismia kokevilla yhteyttä ei ole.

Havaitsimme myös, että mitä pakonomaisemmin runsaasti työskentelevät ihmiset työskentelivät, sitä vähemmän he kokevat työn imua. Työskentely johti siis varsin erilaisiin tuloksiin eri ihmisillä, vaikka kaikki työskentelivät paljon ja olivat valmiita panostamaan työhönsä.

Saman tyyppisiä havaintoja on tehty muuallakin: Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin finanssialan työntekijöiden työhyvinvoinnin yhteyttä työn tuottavuuteen. Tutkimus osoitti tuottavuuden olevan selkeässä yhteydessä niin työn imuun kuin uupumukseenkin. Artikkelissa todetaan, että  ”Työn imua usein kokevat työntekijät olivat keskimäärin tuottavampia kuin harvemmin työn imua kokevat. Usein uupumusasteista väsymystä kokevat työntekijät olivat puolestaan työssään vähemmän tuottavia kuin harvemmin uupumusta kokevat kollegansa.”  

Työntekijän tunnekokemus työstään on avaintekijä parhaiden tulosten ja hyvinvoinnin synnyttämiseen

Kun tunnistetaan nopeasti, mikä työntekijän tunnekokemus työstä on, saadaan arvokasta lisätietoa myös suoriutumisen johtamiseksi ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Eri tiimit voivat käyttää yhtä paljon tunteja vaativaan projektiin, mutta todennäköisesti se tiimi, jossa pystytään vaalimaan positiivista kokemusta työstä, yltää parhaaseen lopputulokseen. Kun taas puhutaan työuupumuksesta, on ennaltaehkäisy ja varhaiset tukitoimet kaiken a ja o. Esimiehen kyky nähdä ja kohdata ihminen suorituksen takana nousee kilpailukykytekijäksi kiristyvillä markkinoilla.

Yksilöllisiä poikkeuksia on toki aina. On niitä, jotka eivät ole työstään innostuneita ja yltävät silti huipputuloksiin. On kuitenkin hyvä pohtia, kuinka kestävä tilanne tällöin on. Tutkimuksissa saadun näytön perusteella työn imu ennustaa myös pitkällä tähtäimellä parempaa työssä suoriutumista, kun taas työholismi ei. Tässä yhteydessä voi pohtia myös sitä, kuinka korkealle hampaita kiristellen töitään tekevä oikein yltäisi, jos hän myös aidosti innostuisi siitä, mitä tekee.

Jatkuva kiire ja työpaine on läsnä nykyään monilla aloilla. Erityisesti kiireessä työntekijän suoriutumista tulee helposti seurattua ulkoisen suoriutumisen perusteella, vaikka esimies tiedostaisikin muiden mittareiden tärkeyden. Priorisoimalla aitoa kohtaamista ja työntekijän tunnekokemuksen tarkastelua voidaan välttyä monelta murheelta myöhemmin. Tuttuja innostamiskeinoja ei kannata unohtaa: palautteen saamisella, kannustuksella ja kiitoksella on iso vaikutus. Samalla todennäköisesti kasvatetaan myös työntekijän luottamusta omaan tekemiseensä ja tuetaan sitoutumista, jolloin tärkeä osaaminen saadaan pidettyä talossa.

Miten juuri teidän organisaatiossanne voitaisiin vahvistaa kokemusta työn imusta? Jääkö teillä aikaa kohtaamiseen?

 

Emma Vuorenmaa
Konsultti
Puh. +358 50 454 2399
emma.vuorenmaa [at] cresco.fi

 


Tilaa uutiskirje

Kommentit

Jätä vastaus


(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti.)

Captcha-koodi Napsauta kuvaa nähdäksesi toisen captcha koodin.

2.5.2016 Aivotutkimuksesta työkaluja esimiestyön kehittämiseeen SCARF-malli tuo uutta ymmärrystä esimiestyhön ja johtamiseen. 14.3.2016 Vältä yksimielisyyden paradoksi rekrytointipäätöksissäsi Yksimielisyyden paradoksi kapeuttaa ja vääristää havaintojamme ja niihin perustuvia päätöksiämme - eikä vähiten rekrytoinnissa. 4.3.2016 Strategisen päätöksentekokyvyn kehittäminen Kokemus auttaa tekemään parempia päätöksiä, mutta tie oivaltavaksi päätöksentekijäksi vaatii tietoista opettelua. 26.2.2016 Menestysperusteinen hinta ei paranna rekrytointipalveluiden laatua - päinvastoin Tuntuuko kiinteähintainen rekrytointi kalliilta ja riskialttiilta? 11.2.2016 Myötätunnon osoittamisen supervoima työyhteisöissä Pohdintaa ja tutkimustuloksia myötätunnon merkityksestä työhyvinvoinnille, henkilöstön sitoutumiselle ja tuottavuudelle. 8.2.2016 Menestyksekkään valmennuksen eväät Onnistunut ja tehokas valmennus seuraa yleensä 4 T:n mallia. 28.12.2015 Nämä aiheet kiinnostivat vuonna 2015 Vuosi on pian pyörähtänyt lopuilleen ja on aika palata hieman menneeseen. Alla ovat listattuina blogiaiheet, jotka kiinnostivat lukijoitamme eniten vuonna 2015. 22.12.2015 Lahjan antamisen psykologiaa: Eettinen joululahja vai suklaarasia? Viime hetken lahjahankintoja pohtiessani törmäsin lahjan antamisen psykologiaa käsittelevään tutkimukseen, josta voi saada hieman apua lahjan valitsemisen vaikeuteen. 11.12.2015 Miten työelämän monimutkaisuudesta luodaan mahdollisuuksia? Keneltäkään ei ole voinut jäädä huomaamatta, että työelämä on murroksessa. Media puhuu aiheesta jatkuvasti ja se on koskettanut jokaista meitä ... 4.12.2015 Rekrytointitilanteiden 5 tärkeää kysymystä Kun rekrytoit uusia työntekijöitä tiedät varmasti, että koulutus ja kokemus on selvitettävä. Mutta on paljon muitakin asioita, jotka vaikuttavat työntekijän ... 30.11.2015 Menivätkö kykytestit huonosti? Älä menetä yöuniasi. Lukuisat meta-analyysit osoittavat kiistattomasti hyvien kykytestitulosten ennustavan hyvää työ- ja opintomenestystä ainakin nuorilla henkilöillä. Eihän tällaisia testejä siis voi sivuuttaa, eihän?