Menivätkö kykytestit huonosti? Älä menetä yöuniasi.

Yhtenä osana perusteellista psykologista soveltuvuusarviointia käytetään usein ns. kykytestejä, eli testejä jotka mittaavat esimerkiksi kielellistä, loogista ja matemaattista kyvykkyyttä. Lukuisat meta-analyysit (tieteelliset artikkelit, joissa on vedetty yhteen satoja tai tuhansia yksittäisiä tutkimustuloksia) osoittavat kiistattomasti hyvien kykytestitulosten ennustavan hyvää työ- ja opintomenestystä ainakin nuorilla henkilöillä. Eihän tällaisia testejä siis voi sivuuttaa, eihän?

Kykytestien ennustuskyvystä huolimatta tuntuu silti arveluttavalta teettää niitä vaikkapa kokeneille työssään kiistatta hyviä tuloksia saavuttaneille johtajille. Vielä kiusallisemmalta tuntuu, kun tulokset noista testeistä eivät välttämättä ole hyviä. Mitä keskimääräistä heikommista pistemääristä voidaan päätellä?

Kykytestien ennustuskyvystä huolimatta tuntuu silti arveluttavalta teettää niitä kokeneille työssään kiistatta hyviä tuloksia saavuttaneille johtajille. Vielä kiusallisemmalta tuntuu, kun tulokset noista testeistä eivät välttämättä ole hyviä.

Kykytesteillä mitattiin siis kykyä käsitellä sujuvasti esimerkiksi kielellistä tai matemaattista tietoa ja taitoa tehdä tästä tiedosta nopeasti johtopäätöksiä. Paitsi että testit voivat mitata osuvasti juuri sitä mitä väitetäänkin, ne voivat ilmentää myös monia muita taustatekijöitä. Tässä kootut selitykset ;).

  • Testit koostuvat usein monista hyvin pienistä ja melko yksinkertaisistakin ongelmanratkaisutehtävistä, joita täytyy ratkaista nopeasti. Ne siis mittaavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta useimmiten nopeutta eivätkä maksimikapasiteettia. Ja kokemuksestahan tiedämme - nopeus on taipuvainen vähenemään iän myötä.
  • Henkilöt, jotka eivät joudu ratkomaan tällaisia koulumaailmasta tuttuja ongelmia työssään, ovat ehkä kadottaneet rutiinin saman tyyppisten ongelmien ratkomiseen.
  • Iän myötä tietovarastomme yleensä kasvavat ja pohdimme ongelmia yhä monipuolisemmin. Tietovaraston kasvaminen voi olla hyvä asia työssä, mutta puhtaasti kykytestitulosta ajatellen ei niinkään  – kun ajatus askartelee laajemmin ja syvemmin ongelmissa, yksinkertaisenkin testitehtävän tekemiseen saattaa mennä tarpeettoman paljon aikaa.
  • Heikkoja testituloksia voi selittää myös alttius hermostua paineessa.
  • Huono vireystila tai muut häiriötekijät elämässä voivat vaikuttaa heikon testituloksen taustalla.

Kaikki nämä seikat huomioiden on haastavaa määritellä varmasti, mistä heikko kykytestitulos kulloinkin kertoo. Testit tehneellä henkilöllä itsellään on usein toki varsin uskottavia selityksiä heikoille tuloksille ja keskusteleminen arvioitavan kanssa onkin usein avartavaa. Perusteellinen syventyminen heikkojen kykytestitulosten mahdollisiin taustoihin psykologin haastattelussa onkin erittäin tärkeä osa soveltuvuusarviointia, koska kykytestit eivät aina työtehtävästäkin riippuen korreloi positiossa menestymiseen suoraan.
 

Lilli_191.jpgLilli Sundvik
Johtaja
Psykologitoimisto Cresco Oy

Psykologian tohtori
Organisaatiopsykologi

 

 


Sinua voisi kiinnostaa myös

Voiko intuitiota käyttää rekrytointihaastattelussa - miksi ja miten? 
Viisi vinkkiä projektimaiseen työskentelyyn. 


Tilaa uutiskirje

1.7.2019 Tiimi suoriutumisen draiverina – miten tukea menestyvää tiimiä Millainen resepti löytyy hyvin suoriutuvan tiimin taustalta? Millaista tukea tiimi tällöin toivoo? 12.2.2019 Tavaton tammikuu ”Mieti rohkeasti, millaiset työrutiinit sinulle sopivat: Olemme usein liiankin varovaisia muuttamaan toimimatonta,” sanoo Paula Louet blogissa. 28.1.2019 Johda hyvinvointia ja suoriutumista tuloksellisesti tunnekokemuksen kautta Työntekijät voivat työskennellä runsaasti monista eri lähtökohdista käsin. Tunnekokemus työstä on avaintekijä sekä suoriutumisen että hyvinvoinnin johtamiseen. 20.3.2018 Organisaatiosi tulevaisuuden osaamista rakennetaan nyt Lue parhaat palat CRESCO30-webinaarista - Tunnista ja rekrytoi potentaali 27.12.2017 Tarvitsemasi osaaminen voi jo piillä organisaatiossasi Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee, että työnantaja ei tunne työntekijän vahvuuksia. Kuinka tulevaisuuden potentiaali tunnistetaan? 13.10.2017 Onnistuneen rektytoinnin psykologiaa - Tunnista ja vältä ajatusharhat Laura Niemi ja Mikko Puonti kokoontuivat pohtimaan kuinka välttää ajatusharhat rekrytoinnissa. Lue kooste Cresco30-webinaarista. 28.8.2017 Mihin asiantuntijoiden esimiehiä enää tarvitaan? Tarvitaanko esimiestä enää tulevaisuudessa? Korvaako robotti tai jokin tekoälysovellus esimiehen roolin? 6.6.2017 Kesälukemista sadesäälle tai toimistoon Lukijoidemme suosikkiblogit esimies- ja tiimityöstä, rekrytoinneista sekä henkilöarvioinneista luettavaksi toimistoon tai viltin alle. 1.11.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 2/2 Voiko henkilöarvioinnissa huijata? Entä käyttäytyvätkö psykologit tarkoituksella oudosti? Blogissamme nyt 8 myyttiä henkilöarvoinnista. 17.10.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 1/2 Menestyvätkö narsistit henkilöarvioinnissa? Entä kannattaako henkilöarviointia käyttää johtajaa rekrytoidessa? Lue 8 myyttiä henkilöarvioinnista. 23.9.2016 Työnantajamielikuva ratkaisee rekrytoinnissa Työnantajamielikuva kumpuaa yrityksessä työskentelevän henkilöstön kokemuksista, fiiliksistä ja ennen kaikkea siitä, ovatko nämä tuntemukset riittävän voimakkaita.