Myötätunnon osoittamisen supervoima työyhteisöissä

Pohdintaa ja tutkimustuloksia myötätunnon merkityksestä työhyvinvoinnille ja tuottavuudelle.

Yhdysvalloissa on laskettu, että inhimillisen murheen ja ahdistuksen hinta työelämälle on ainakin 75 miljardia dollaria vuodessa (Zaslow, 2002). Työntekijän tunteman ahdistuksen syyt voivat olla moninaiset. Työelämässä se voi olla työn raskas luonne (hoitotyö tai esimiesasema, jossa irtisanotaan muita) tai työyhteisön huono ilmapiiri. Syyt voivat olla luonnollisesti myös työn ulkopuolisista, kuten ero puolisosta tai perheenjäsenen kuolema. Olipa sitten kyse työstä tai työn ulkopuolisesta syystä – huomioimalla ja pyrkimällä auttamaan työntekijää näissä tilanteissa koko organisaatio voi saavuttaa yllättäviä ja merkittäviä hyötyjä.

Tutkimukset osoittavat, että työntekijän saadessa myötätuntoa työpaikallaan hänen sitoutumisensa organisaatioon vahvistuu ja hän näkee organisaationsa jatkossa positiivisemmassa valossa (Lilius 2008 ym.). Tutkimuksen mukaan jopa se riittää, että henkilö antaa myötätuntoa itse tai vain näkee sitä osoitettavan jollekin toiselle. Myös irtisanomistilanteista toipuvat nopeammin ne irtisanotut työntekijät, jotka ovat kokeneet saaneensa myötätuntoa vaikeassa tilanteessa. Myötätunto siis suojelee työntekijän kokemusta omasta arvokkuudestaan ja edistää näin työhyvinvointia. Myös jatkava henkilöstö toipuu tällöin nopeammin ja usko oman organisaation hyvään tahtoon vahvistuu.

Miksi myötätunto ei siis kuki vielä joka työpaikalla? 

Myötätunnossa työpaikalla on kolme osatekijää:

1) Tarpeen havaitseminen
Tarpeen havaitseminen ei välttämättä ole aina helppoa. Kyse voi olla hyvin pienistäkin signaaleista, varsinkin jos vuorovaikutus tapahtuu paljolti esim. sähköpostilla tai Skypellä.

2) Empatian ilmaiseminen
Empatian ilmaiseminen voi olla vaikeaa omasta halusta huolimatta. Myötätunnon näyttäminen voi tuntua ei-sallitulta tai epäsopivalta työkontekstissa. Itsensä tai toisen nolaaminen pelottaa – entä jos ilmaisen myötätuntoni ja toinen ei haluaisikaan puhua koko asiasta ja teen tilanteesta vielä pahemman? Suhteen toiseen osapuoleen täytyy olla hyvä ja luottamuksellinen.

3) Se konkreettinen toiminta, millä työntekijää voidaan auttaa.
Ja sitten se itse toimeen ryhtyminen. Tavallisempia keinoja ovat työtaakan jakaminen ja spontaani uudelleenorganisoituminen, mutta löytyypä myös esimerkkejä työyhteisöistä, joissa on organisoiduttu yhdessä auttamaan toisiaan vuorotellen, vaikka kotitöissä.

Tutkimukset osoittavat, että työntekijän saadessa myötätuntoa työpaikallaan hänen sitoutumisensa organisaatioon vahvistuu ja hän näkee organisaationsa jatkossa positiivisemmassa valossa.

Myötätunnon ilmaiseminen voi jopa olla oma organisaatiotasoinen kompetenssi (compassion competence), jota voi mitata (McLelland, 2010). Parhaimmillaan myötätuntoisesta käyttäytymisestä organisaatiossa tulee myönteinen tunnespiraali: se johtaa ihmissuhdetaitojen vahvistumiseen ja vahvistaa yhteisiä arvoja. Myötätunnon ilmaisemiseen organisaatiossa voidaan myös tehdä jopa omia koulutusohjelmia. Vaikuttavuudestaan huolimatta ne eivät kuitenkaan korvaa spontaania ja aitoa välittämistä sekä myötätuntoa, vaikka voivatkin olla erittäin hyvä alkusysäys tuolle myönteiselle tunnespiraalille.

Johtajan esimerkillä on suuri vaikutus yrityskulttuurin suhteesta myötätunnon ilmaisemiseen ja siihen onko se ylipäätänsä sallittua tai tavanomaista. Johtajan kriittisestä vaikutuksesta organisaatioon on myös paljon tutkimustietoa: hän toimii mallina muille ja rajaa omalla käytöksellään sitä, mikä on suotavaa ja toivottavaa (esim. Dutton et. al, 2002, 2006). Vaikka välittämisen yrityskulttuuri lähteekin johtajasta, tarvitsee johtajakin vastavuoroista välittämistä, jotta voimavarat riittävät myötätunnon antamiseen eteenpäin myös muille.

Uskalla ilmaista myötätuntosi työkaverille, vaikka se tuntuisi hieman vaikealta. Et siinä mitään häviä.

 

Lilli_191.jpgLilli Sundvik
Johtaja
Psykologitoimisto Cresco Oy

Psykologian tohtori
Organisaatiopsykologi 

LinkedIn
Twitter @LilliSundvik

 

Sinua voi kiinnostaa myös: 
Karsi huonot esimiehet jo haastattelussa.
Viisi muistettavaa muutoksessa.
Motivoitunut can-do-ihminen töitä vailla! Mistä hakijan motivaatio syntyy?
Konflikti työyhteissö on yhä edelleen osoittain tabu.


Tilaa uutiskirje

Kommentit

Jätä vastaus


(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti.)

Captcha-koodi Napsauta kuvaa nähdäksesi toisen captcha koodin.

1.7.2019 Tiimi suoriutumisen draiverina – miten tukea menestyvää tiimiä Millainen resepti löytyy hyvin suoriutuvan tiimin taustalta? Millaista tukea tiimi tällöin toivoo? 12.2.2019 Tavaton tammikuu ”Mieti rohkeasti, millaiset työrutiinit sinulle sopivat: Olemme usein liiankin varovaisia muuttamaan toimimatonta,” sanoo Paula Louet blogissa. 28.1.2019 Johda hyvinvointia ja suoriutumista tuloksellisesti tunnekokemuksen kautta Työntekijät voivat työskennellä runsaasti monista eri lähtökohdista käsin. Tunnekokemus työstä on avaintekijä sekä suoriutumisen että hyvinvoinnin johtamiseen. 20.3.2018 Organisaatiosi tulevaisuuden osaamista rakennetaan nyt Lue parhaat palat CRESCO30-webinaarista - Tunnista ja rekrytoi potentaali 27.12.2017 Tarvitsemasi osaaminen voi jo piillä organisaatiossasi Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee, että työnantaja ei tunne työntekijän vahvuuksia. Kuinka tulevaisuuden potentiaali tunnistetaan? 13.10.2017 Onnistuneen rektytoinnin psykologiaa - Tunnista ja vältä ajatusharhat Laura Niemi ja Mikko Puonti kokoontuivat pohtimaan kuinka välttää ajatusharhat rekrytoinnissa. Lue kooste Cresco30-webinaarista. 28.8.2017 Mihin asiantuntijoiden esimiehiä enää tarvitaan? Tarvitaanko esimiestä enää tulevaisuudessa? Korvaako robotti tai jokin tekoälysovellus esimiehen roolin? 6.6.2017 Kesälukemista sadesäälle tai toimistoon Lukijoidemme suosikkiblogit esimies- ja tiimityöstä, rekrytoinneista sekä henkilöarvioinneista luettavaksi toimistoon tai viltin alle. 1.11.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 2/2 Voiko henkilöarvioinnissa huijata? Entä käyttäytyvätkö psykologit tarkoituksella oudosti? Blogissamme nyt 8 myyttiä henkilöarvoinnista. 17.10.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 1/2 Menestyvätkö narsistit henkilöarvioinnissa? Entä kannattaako henkilöarviointia käyttää johtajaa rekrytoidessa? Lue 8 myyttiä henkilöarvioinnista. 23.9.2016 Työnantajamielikuva ratkaisee rekrytoinnissa Työnantajamielikuva kumpuaa yrityksessä työskentelevän henkilöstön kokemuksista, fiiliksistä ja ennen kaikkea siitä, ovatko nämä tuntemukset riittävän voimakkaita.