Paljonko teillä on aivohukkaa? Millainen aivojen käyttösuhde teillä on?

“Strategia on verbi. Strategia ei ole paperi tai suunnitelma, vaan strategia on päivittäistä tekemistä, johon kaikki pitää saada mukaan.” Näin kiteytti Lapin yliopiston lehtori Pikka-Maaria Laine Crescon 90 minuutin valmennuksessa strategian tekemisen uudenlaisen ajattelun. Hän haastoi osallistujia hylkäämään perinteisen strategiatyön ajatuksen suunnittelun, jalkautuksen ja toteuttamisen kolmiyhteydestä.

Itseäni perinteisessä strategiatyössä huolestuttaa ja kiihtymystä aiheuttaa sen sisältämä aivohukka. Valaisen käytännön esimerkillä kuvitteellisesta organisaatiosta, jossa komentosuhteeksi oletetaan yksi esimies 20 tiimiläistä ja yksi yksikönpäällikkö kuutta osastopäällikköä kohti. Oletetaan lisäksi, että kolme ylintä tasoa osallistuu strategiatyöhön. Siispä suunnitteluun osallistuu toimitusjohtaja ja hänen kuusi alaistaan ja heidän alaisensa, yhteensä:

1 + 6 + 36 = 43

Toteutuksen tekevät puolestaan näiden alaiset, osastopäälliköt, tiimiesimiehet ja tiimiläiset:

6 x 36 x 20 = 4536

Mikä on tässä tapauksessa ajattelun suhde toteutukseen eli niin kutsuttu aivojenkäyttösuhde?

 43 / 4563 = 0,0095

Alle yksi prosentti osallistuu siis ajatteluun!

Lisäksi tämä yksi prosentti käyttää suuren työpanoksen strategian jalkauttamiseen, eli siihen, että luodaan edes jotenkin yhteneväinen tulkinta loppujen 99% kesken, sekä toteuttamisen valvontaan.

Suomalaisesta työelämästä halutaan rakentaa Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Ministeri Ihalaisen saatesanoissa Työelämä 2020 –hankkeelle mainitaan kaksi keskeistä edellytystä. Meillä pitää olla työelämä, johon osallistutaan fyysisesti. Tämä tarkoittaa siis sitä, että työntekijämme säilyvät työkykyisinä ja ovat sellaiset, että niissä jaksaa työskennellä eläkeikään saakka. Toinen keskeinen edellytys on henkinen osallistuminen. Jokainen työntekijä pitää saada osaltaan mukaan kehittämään oman organisaationsa tuotteita, palveluita ja toimintaa. Ei meillä ole varaa jättää käyttämättä 99% aivoistamme.

Henkilöstön osallistamisesta strategiatyöhön puhutaan jo paljon, mutta eväät keskusteluyhteyden luomiseen ovat usein kevyet. Saatetaan aidosti tulkita, että osallistaminen on toteutettu, kun auditoriossa tai webcasting-tilaisuudessa henkilöstölle on tarjottu tilaisuus kysyä tai kommentoida. Ihmetellään vain, kun kommentteja ei saatukaan. Ja sitä, että jalkautus on niin turhauttavaa.

Jokaisen tulisi siis olla havainnoimassa aktiivisesti omassa ympäristössään asiakastarpeita ja toimintaympäristön muutoksia ja rakentamassa edellytyksiä pärjätä

Kommenttien puute johtuu siitä, että keskustelua käydään usein väärällä tasolla. Kommentit pyydetään ylimmän tason yleiseen strategiaan, joka ei kosketa. Pikka-Maaria Laine toteaa, että ei ole tarkoituksenmukaista, että jokainen osallistuu luomaan ylimmän tason geneeristä strategiaa. Sen sijaan olennaista on jokaisen osallistuminen ajattelutyöhön paikallisesti. Siis siellä, missä hänellä on paras asiantuntemus. Jokaisen tulisi siis olla havainnoimassa aktiivisesti omassa ympäristössään asiakastarpeita ja toimintaympäristön muutoksia ja rakentamassa edellytyksiä pärjätä myös tulevaisuudessa. Ajattelua ei tarvitse erikseen otsikoida strategiseksi, mutta tämä jos mikä on strategista. Samalla pystytään yhdistämään jalkautus ja suunnittelu. Jokaisen tulisi siis olla havainnoimassa aktiivisesti omassa ympäristössään asiakastarpeita ja toimintaympäristön muutoksia ja rakentamassa edellytyksiä pärjätä myös tulevaisuudessa.

Strategisen ajattelijan hatun sovittelu esimerkkiorganisaation 4500 erimuotoiseen päähän ei tapahdu hetkessä, vaan se vaatii harjoittelua. Yhdeksänkymppisen osallistujat totesivat, että siihen tarvitaan aito halu kuunnella, uskallusta myöntää, että vastauksia ei ole kellään yksin sekä aikaa ja lupa nousta katsomaan omaa työtä helikopteriperspektiivistä. Omasta kokemuksesta lisäisin, että vaatii myös sinnikkyyttä ja halua jatkaa valitulla tiellä, vaikka ensimmäinen dialoginen strategiakierros menisikin harjoitellessa. Ja seuraavakin.

Dialogisen strategiatyön ajatus ei ole korvata vanhoja strategian luomisessa käytettyjä viitekehyksiä, vaikkapa Balanced Scorecard –tyylistä ajattelua, vaan kysymys on siitä, miten sisältö synnytetään ja kuinka monipuolista se on. Synnyttämisen prosessi valjastamalla jokainen henkilö mukaan on vaativa, aikaa vievä ja vaatii kurinalaista organisointia. Palkkiona on kuitenkin tuntuvasti parempi aivojen käyttösuhde ja paikka tulevaisuudenkin pelikentillä.

 

Paula 191.jpgPaula Louet

Henkilöstökonsultti

Kirjoittaja on saanut olla mukana ajattelussa ja torjumassa aivohukkaa HR-työssä ja muutoskonsultoinnissa.

 

 

 

Pikka-Maaria Laine:

 


Tilaa uutiskirje

Kommentit

Jätä vastaus


(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti.)

Captcha-koodi Napsauta kuvaa nähdäksesi toisen captcha koodin.

10.3.2020 Momentous ja bisnespsykologiaan erikoistunut Cresco yhdistyvät – uusi konsulttitalo haastaa johdon kehittämisen palvelut Kevät on tunnetusti kasvun aikaa. Kehitys on ajankohtaista nyt myös meillä, kun ylimmän johdon suorahakuun erikoistunut Momentous ja bisnespsykologian asiantuntijayritys Cresco yhdistyvät. 23.10.2019 Resilienssiä pimenevään syksyyn Muutosjoustavuus on yksi tämän päivän työelämän keskeisistä menestystekijöistä, mutta miten sitä voi kehittää? 15.10.2019 Organisaation ketteryys ja tuloksellisuus edellyttävät psykologista turvallisuutta Aiheesta lisää webinaarissa 29.10, ilmoittaudu mukaan! 1.7.2019 Tiimi suoriutumisen draiverina – miten tukea menestyvää tiimiä Millainen resepti löytyy hyvin suoriutuvan tiimin taustalta? Millaista tukea tiimi tällöin toivoo? 12.2.2019 Tavaton tammikuu ”Mieti rohkeasti, millaiset työrutiinit sinulle sopivat: Olemme usein liiankin varovaisia muuttamaan toimimatonta,” sanoo Paula Louet blogissa. 28.1.2019 Johda hyvinvointia ja suoriutumista tuloksellisesti tunnekokemuksen kautta Työntekijät voivat työskennellä runsaasti monista eri lähtökohdista käsin. Tunnekokemus työstä on avaintekijä sekä suoriutumisen että hyvinvoinnin johtamiseen. 20.3.2018 Organisaatiosi tulevaisuuden osaamista rakennetaan nyt Lue parhaat palat CRESCO30-webinaarista - Tunnista ja rekrytoi potentaali 27.12.2017 Tarvitsemasi osaaminen voi jo piillä organisaatiossasi Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee, että työnantaja ei tunne työntekijän vahvuuksia. Kuinka tulevaisuuden potentiaali tunnistetaan? 13.10.2017 Onnistuneen rektytoinnin psykologiaa - Tunnista ja vältä ajatusharhat Laura Niemi ja Mikko Puonti kokoontuivat pohtimaan kuinka välttää ajatusharhat rekrytoinnissa. Lue kooste Cresco30-webinaarista. 28.8.2017 Mihin asiantuntijoiden esimiehiä enää tarvitaan? Tarvitaanko esimiestä enää tulevaisuudessa? Korvaako robotti tai jokin tekoälysovellus esimiehen roolin? 6.6.2017 Kesälukemista sadesäälle tai toimistoon Lukijoidemme suosikkiblogit esimies- ja tiimityöstä, rekrytoinneista sekä henkilöarvioinneista luettavaksi toimistoon tai viltin alle.