Strategisen päätöksentekokyvyn kehittäminen

Kokemus auttaa tekemään parempia päätöksiä, mutta tie oivaltavaksi päätöksentekijäksi vaatii tietoista opettelua. 

Hyvää päätöstä luonnehditaan usein hyvin valmistelluksi: se perustuu hyvään taustatietoon, lukuisien eri vaihtoehtojen läpikäymiseen ja sen vaikutuksien ennakointiin. Se on kiteytynyt kirkkaaksi sekä tukee johdonmukaisesti strategian toteutumista. Kovassa kilpailussa onkin tärkeää osata tehdä päätöksiä niin, että voimavarat kohdennetaan oikeiden asioiden tekemiseen.

Tiedostatko tunteesi tai muut päätöksiisi vaikuttavat taustatekijät?

Rationaalinen tiedon ja talouslukujen analysointi on hyvän päätöksenteon välttämätön, mutta ei riittävä edellytys. Sen rinnalle tarvitaan muita ulottuvuuksia. Psykologian alan tutkimus lähestyy päätöksenteon inhimillisiä tekijöitä yksilön tai ryhmän toimintaan keskittyen ja antaa tärkeää lisävalaistusta ajatusmallien, oppimisen, vääristymien ja tunteiden vaikutuksista päätöksenteon taustalla.

Väitän, että vasta tietoisuus ihmisen ajatteluun ja toimintaan vaikuttavista psykologisista tekijöistä mahdollistaa harjoittelun ja oppimisen paremmaksi päätöksentekijäksi. 

Niinkään harjoittelun ja oppimisen tilaisuuksista ei nykyisessä dynaamisessa toimintaympäristössä ole puutetta. Tutkimus onkin osoittanut, että vaikka vakaammilla toimialoilla päätöksenteko on yksinkertaisempaa, päätöksenteon laatu on parempaa organisaatioissa, jotka joutuvat selviytymään monimutkaisuuden, epävarmuuden ja nopeiden muutosten keskellä. Kun joutuu tekemään paljon päätöksiä vaihtuvissa tilanteissa, saa enemmän ja  monipuolisempia kokemuksia asioiden välisistä vaikutussuhteista. Tämä auttaa hahmottamaan nopeammin ja täsmällisemmin, mikä on päätöksenteon kannalta olennaista ja mikä ei. Olennaiseen keskittymällä kyetään tekemään laadullisesti parempia päätöksiä, toisin sanoen johtamaan toimintaa tuloksellisemmin.

Ihmiselle on luontaista junnata vanhoissa ajatusmalleissa

Hyvän päätöksenteon taito vaatii jatkuvaa tietoista harjoittelua ja oppimista myös kokeneelta. Koska ihminen on taipuvainen vastaanottamaan ja tulkitsemaan tietoa tavalla, joka tukee päässä jo olevaa ajatusmallia, voi helposti käydä niin, että päätökset alkavatkin syntyä totutun kaavan mukaan. Silloin päätöksenteon laatu heikkenee ja vastaavasti tuloksentekokyky putoaa.

Strategisen päätöksentekokyvyn kehittäminen:
Pysähdy – tarkastele - kritisoi

Olen pyrkinyt soveltamaan näitä oppeja myös omassa työssäni. Olen oppinut tiedostamaan aiempaa kirkkaammin, kuinka arvomaailmani, koulutukseni ja aiemmat työkokemukseni vaikuttavat tapaani hahmottaa asioita. Sen myötä pystyn kriittisemmin kyseenalaistamaan ajatteluani, mikä on auttanut venyttämään omia näkökulmia.

Analogiaa omaan ajatteluun kannattaa hakea yllättäviltäkin tahoilta. Itse olen vienyt työyhteisöön oppia salibandykentiltä: hyvä joukkue oppii pelitilanteista jatkuvasti. Jos vastustaja tekee maalin, joukkue käy läpi, mitä oli jäänyt huomaamatta. Seuraava hyökkäys on toki erilainen, mutta pelaajat ovat valmistautuneet ottamaan sen vastaan itse uudella tavalla toimien. Samalla tavalla myös organisaatioissa tulevat päätöksentekotilanteet ovat aina hieman erilaisia kuin edelliset. Pysähtymällä ajattelemaan kriittisesti omaa ajatteluaan on mahdollista löytää uudenlaisia ratkaisuja.

Voit aloittaa oman matkasi ajattelun ajatteluun eli metakognitioon erittelemällä omaa tapaasi hahmottaa asioita tai tehdä päätöksiä: 

Kuinka hankin tietoa päätöstä tehdessä tai kenen kanssa keskustelen?
Kuinka suhtaudun erilaisiin tai eriäviin näkemyksiin?
Keskitynkö yksityiskohtiin vai suuriin linjoihin?
Miten ammatti-identiteettini ohjaa asioiden välisten yhteyksien hahmottamista?

 

sinimaaria-ranki blogin pikkukuva.jpgVieraskynämme KTT Sinimaaria Ranki tekee parhaillaan tutkimusta strategisesta johtamisesta korkeakouluissa. Pitkä oma kokemus johtamistyöstä on johdattanut perehtymään laaja-alaisesti johtamisen teoriakirjallisuuteen ja yhdistämään eri tieteenalojen tulokulmia strategisen johtamisosaamisen kehittämiseksi.





Kuva: Heidi Söderholm

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Miten työelämän monimutkaisuudesta luodaan mahdollisuuksia?
Myötätunnon osoittamisen vaikeus ja supervoima työyhteisöissä
Viisi vinkkiä projektimaisempaan työskentelyyn 
Viisi muistettavaa muutoksessa  

Ajatusmallien vaikutuksista päätöksentekoon mm. näissä artikkeleissa:

Gary, M S & Wood, R E (2011): ”Mental Models, Decision Rules, and Performance Heterogeneity”, Strategic Management Journal, Vol. 32, No. 6, 569-594

Gary, M S, Wood, R E & Pillinger, T (2012): ”Enhancing Mental Models, Analogical Transfer, and Performance in Strategic Decision Making”, Strategic Management Journal, Vol. 33, No. 11, 1229-1246

Steptoe-Warren, G, Howat, D & Hume, I (2011): ”Strategic thinking and decision making: literatue review”, Journal of Strategy and Management, Vol. 4, No 3, 238-250

Van Knippenberg, D, Dahlander, L, Haas, M & George, G (2015): “Information, Attention, and Decision Making”, Academy of Management Journal, Vol. 58, No. 3, 649-657

 


Tilaa uutiskirje

1.7.2019 Tiimi suoriutumisen draiverina – miten tukea menestyvää tiimiä Millainen resepti löytyy hyvin suoriutuvan tiimin taustalta? Millaista tukea tiimi tällöin toivoo? 12.2.2019 Tavaton tammikuu ”Mieti rohkeasti, millaiset työrutiinit sinulle sopivat: Olemme usein liiankin varovaisia muuttamaan toimimatonta,” sanoo Paula Louet blogissa. 28.1.2019 Johda hyvinvointia ja suoriutumista tuloksellisesti tunnekokemuksen kautta Työntekijät voivat työskennellä runsaasti monista eri lähtökohdista käsin. Tunnekokemus työstä on avaintekijä sekä suoriutumisen että hyvinvoinnin johtamiseen. 20.3.2018 Organisaatiosi tulevaisuuden osaamista rakennetaan nyt Lue parhaat palat CRESCO30-webinaarista - Tunnista ja rekrytoi potentaali 27.12.2017 Tarvitsemasi osaaminen voi jo piillä organisaatiossasi Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee, että työnantaja ei tunne työntekijän vahvuuksia. Kuinka tulevaisuuden potentiaali tunnistetaan? 13.10.2017 Onnistuneen rektytoinnin psykologiaa - Tunnista ja vältä ajatusharhat Laura Niemi ja Mikko Puonti kokoontuivat pohtimaan kuinka välttää ajatusharhat rekrytoinnissa. Lue kooste Cresco30-webinaarista. 28.8.2017 Mihin asiantuntijoiden esimiehiä enää tarvitaan? Tarvitaanko esimiestä enää tulevaisuudessa? Korvaako robotti tai jokin tekoälysovellus esimiehen roolin? 6.6.2017 Kesälukemista sadesäälle tai toimistoon Lukijoidemme suosikkiblogit esimies- ja tiimityöstä, rekrytoinneista sekä henkilöarvioinneista luettavaksi toimistoon tai viltin alle. 1.11.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 2/2 Voiko henkilöarvioinnissa huijata? Entä käyttäytyvätkö psykologit tarkoituksella oudosti? Blogissamme nyt 8 myyttiä henkilöarvoinnista. 17.10.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 1/2 Menestyvätkö narsistit henkilöarvioinnissa? Entä kannattaako henkilöarviointia käyttää johtajaa rekrytoidessa? Lue 8 myyttiä henkilöarvioinnista. 23.9.2016 Työnantajamielikuva ratkaisee rekrytoinnissa Työnantajamielikuva kumpuaa yrityksessä työskentelevän henkilöstön kokemuksista, fiiliksistä ja ennen kaikkea siitä, ovatko nämä tuntemukset riittävän voimakkaita.