Tavaton tammikuu

Tammikuu on lupausten aikaa. Moni lupaa aloittaa uuden paremman elämän ja tehdä asioita paremmin. Osa onnistuu, monen päätökset pettävät. Usein onnistumisen takana on se, että ihminen pystyy toistamaan päättämäänsä uutta asiaa niin kauan, että siitä muodostuu tapa.

 

Itse aloitin Crescossa konsulttina tammikuun alkupuolella, ja moni työhön liittyvä tapa joutui samalla uudelleen arviointiin. Muutos pakottaa - tai antaa mahdollisuuden - miettiä uudelleen työmatkan ja -aikojen rutiinit, työrytmin ja -tapojen tottumukset. Seurannaisvaikutuksena tarkasteluun joutuvat myös perheen rutiinit: lapsen vienti- ja hakukuviot, aamurutiinit koiralenkkeineen, kaupassakäynnit ja niin edelleen. Ihmiskoetta on nyt takana reilun kuukauden verran, ja olen ehtinyt kokeilla useampia kombinaatioita. Useampi rutiini on jo ehtinyt muodostua, mutta jatkan kokeiluita myös tammikuun jälkeen, koska oman elämän kokeilut siivittävät uusiin ajatuksiin myös työelämässä.

 

Uusien tapojen kehittäminen vie joitain kymmeniä kertoja, riippuen kyseessä olevasta tavasta ja ympäristöstä. Toisaalta ihmisellä on lajina kyky luoda rutiineja ällistyttävän nopeasti, koska rutiinit vapauttavat aivokapasiteettia tärkeämpiin asioihin kuin työmatkan miettimiseen. Rutiineja syntyy, vaikka ne eivät olisi itselle kokonaisuuden kannalta toimivimpia, esimerkkinä vaikkapa sähköpostien kirjoittelu kokouksen aikana tai muu moniajo.

 

Joskus hyvät tavat muotoutuvat vähemmän tietoisesti, kuten edellisessä työssäni tavaksi muodostui viettää päivän ensimmäinen tunti työpaikan kahvilassa keskittyen hankalampiin asioihin. Hyviä sattumia kannattaa siis tunnistaa ja muuttaa rohkeasti käytöstä tähän suuntaan. Sattuma ei kuitenkaan aina ole paras tapa, vaan jokaiselle tekee hyvää välillä pysähtyä miettimään, miten hyvin oma työ ja omat työtavat itselle oikeastaan sopivat.

 

Esimerkiksi:

 

  • Teenkö työtäni sisäistä kelloani kuunnellen, itselleni parhaina aikoina? Milloin minulle sopii parhaiten aloittaa, milloin lopettaa?
  • Mihin kellonaikaan minun kehoni tarvitsee lounasta, taukoa, kävelylenkkiä?
  • Milloin ja kuinka paljon minulle parhaiten sopii tehdä työtä yksin, milloin muiden kanssa? Toteutuuko tämä?
  • Onko työni rytmiltään ja rakenteeltaan minulle sopivaa: Nautinko vaihtelevuudesta vai pitkäjänteisestä etenemisestä? Pidänkö suunnitelmallisuudesta, vai energisoidunko yllätyksistä ja haasteesta päättää nopeasti oikea etenemistapa? Sopiiko minulle nopeampi vai hitaampi rytmi?  
  • Millaiset työpaikat minulle sopivat? Nautinko eloisasta ympäristöstä vai kaipaanko rauhallista työtilaa?
  • Pidänkö siitä, että käynnissä on useita asioita yhtä aikaa vai teenkö mieluummin asian kerrallaan?
  • Haluanko suunnitella toimintamalleja vai toimia valmiissa puitteissa? 

Nykytyö, varsinkin asiantuntijatehtävät, on usein varsin joustavaa ja helposti mukana kuljetettavissa sinne minne tekijäkin. Useat työnantajat tarjoavat työntekijöilleen paljon vapautta työn organisoinnin suhteen. Omaan urakehitykseen on mahdollista vaikuttaa, joko hakemalla uusia vastuualueita tai tehtävää vaihtamalla. Me työntekijät olemme ehkä joskus turhankin varovaisia tarttumaan näihin mahdollisuuksiin ja muotoilemaan työtämme sellaiseksi kuin se meille oikeasti parhaiten sopisi tai etsimään paremmin sopivia tehtäviä. Syy voi olla huono itsetuntemus tai se, että emme rohkene ottaa huomioon omia taipumuksiamme. Tai emme tule edes ajatelleeksi, että toisinkin voisi tehdä.  

Jokainen tehtävien vaihto on luonnollisesti mahdollisuus - tai pakko - tarkastella omia työtapoja uudelleen ja miettiä, kuinka hyvin ne itselle sopivat. Silloin, kun valmista vastausta ei ole olemassa, voi toimia yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, niin kuin olen toiminut vaikkapa työmatka- ja työrytmini suhteen. Jos tehtävän vaihto ei ole ajankohtainen, itsetuntemusta lisäämällä voi hyvääkin yhteensopivuutta hioa vielä paremmaksi ja säätää työtään sopivammaksi.

 

Soveltuvuusarviointi tai potentiaalikartoitus tarjoavat palautteineen kullanarvoisia havaintoja itsestä työtapojen tarkastelun pohjaksi, niin kuin Crescon slogankin, Helping you flourish by knowing you, lupaa. Kevyemmin alkuun pääsee vaikka blogin kysymyslistan kautta. Pyydä sparrausapua kollegalta tai mieti, voisitko hyödyntää coachingia tätä tukemaan. 

 

Kun olet löytänyt, mitä haluat muuttaa, hyvä lukuvinkki uusien tapojen kehittämiseen on the Power of Habit (Charles Duhigg), pikatutustumiseen myös tällainen lyhyt video.

 

Paula Louet

Seniorikonsultti

Puh. 050 441 8373

paula.louet [at] cresco.fi

 

 


Tilaa uutiskirje

Kommentit

Jätä vastaus


(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti.)

Captcha-koodi Napsauta kuvaa nähdäksesi toisen captcha koodin.

23.10.2019 Resilienssiä pimenevään syksyyn Muutosjoustavuus on yksi tämän päivän työelämän keskeisistä menestystekijöistä, mutta miten sitä voi kehittää? 15.10.2019 Organisaation ketteryys ja tuloksellisuus edellyttävät psykologista turvallisuutta Aiheesta lisää webinaarissa 29.10, ilmoittaudu mukaan! 1.7.2019 Tiimi suoriutumisen draiverina – miten tukea menestyvää tiimiä Millainen resepti löytyy hyvin suoriutuvan tiimin taustalta? Millaista tukea tiimi tällöin toivoo? 12.2.2019 Tavaton tammikuu ”Mieti rohkeasti, millaiset työrutiinit sinulle sopivat: Olemme usein liiankin varovaisia muuttamaan toimimatonta,” sanoo Paula Louet blogissa. 28.1.2019 Johda hyvinvointia ja suoriutumista tuloksellisesti tunnekokemuksen kautta Työntekijät voivat työskennellä runsaasti monista eri lähtökohdista käsin. Tunnekokemus työstä on avaintekijä sekä suoriutumisen että hyvinvoinnin johtamiseen. 20.3.2018 Organisaatiosi tulevaisuuden osaamista rakennetaan nyt Lue parhaat palat CRESCO30-webinaarista - Tunnista ja rekrytoi potentaali 27.12.2017 Tarvitsemasi osaaminen voi jo piillä organisaatiossasi Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee, että työnantaja ei tunne työntekijän vahvuuksia. Kuinka tulevaisuuden potentiaali tunnistetaan? 13.10.2017 Onnistuneen rektytoinnin psykologiaa - Tunnista ja vältä ajatusharhat Laura Niemi ja Mikko Puonti kokoontuivat pohtimaan kuinka välttää ajatusharhat rekrytoinnissa. Lue kooste Cresco30-webinaarista. 28.8.2017 Mihin asiantuntijoiden esimiehiä enää tarvitaan? Tarvitaanko esimiestä enää tulevaisuudessa? Korvaako robotti tai jokin tekoälysovellus esimiehen roolin? 6.6.2017 Kesälukemista sadesäälle tai toimistoon Lukijoidemme suosikkiblogit esimies- ja tiimityöstä, rekrytoinneista sekä henkilöarvioinneista luettavaksi toimistoon tai viltin alle. 1.11.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 2/2 Voiko henkilöarvioinnissa huijata? Entä käyttäytyvätkö psykologit tarkoituksella oudosti? Blogissamme nyt 8 myyttiä henkilöarvoinnista.