Tavaton tammikuu

Tammikuu on lupausten aikaa. Moni lupaa aloittaa uuden paremman elämän ja tehdä asioita paremmin. Osa onnistuu, monen päätökset pettävät. Usein onnistumisen takana on se, että ihminen pystyy toistamaan päättämäänsä uutta asiaa niin kauan, että siitä muodostuu tapa.

 

Itse aloitin Crescossa konsulttina tammikuun alkupuolella, ja moni työhön liittyvä tapa joutui samalla uudelleen arviointiin. Muutos pakottaa - tai antaa mahdollisuuden - miettiä uudelleen työmatkan ja -aikojen rutiinit, työrytmin ja -tapojen tottumukset. Seurannaisvaikutuksena tarkasteluun joutuvat myös perheen rutiinit: lapsen vienti- ja hakukuviot, aamurutiinit koiralenkkeineen, kaupassakäynnit ja niin edelleen. Ihmiskoetta on nyt takana reilun kuukauden verran, ja olen ehtinyt kokeilla useampia kombinaatioita. Useampi rutiini on jo ehtinyt muodostua, mutta jatkan kokeiluita myös tammikuun jälkeen, koska oman elämän kokeilut siivittävät uusiin ajatuksiin myös työelämässä.

 

Uusien tapojen kehittäminen vie joitain kymmeniä kertoja, riippuen kyseessä olevasta tavasta ja ympäristöstä. Toisaalta ihmisellä on lajina kyky luoda rutiineja ällistyttävän nopeasti, koska rutiinit vapauttavat aivokapasiteettia tärkeämpiin asioihin kuin työmatkan miettimiseen. Rutiineja syntyy, vaikka ne eivät olisi itselle kokonaisuuden kannalta toimivimpia, esimerkkinä vaikkapa sähköpostien kirjoittelu kokouksen aikana tai muu moniajo.

 

Joskus hyvät tavat muotoutuvat vähemmän tietoisesti, kuten edellisessä työssäni tavaksi muodostui viettää päivän ensimmäinen tunti työpaikan kahvilassa keskittyen hankalampiin asioihin. Hyviä sattumia kannattaa siis tunnistaa ja muuttaa rohkeasti käytöstä tähän suuntaan. Sattuma ei kuitenkaan aina ole paras tapa, vaan jokaiselle tekee hyvää välillä pysähtyä miettimään, miten hyvin oma työ ja omat työtavat itselle oikeastaan sopivat.

 

Esimerkiksi:

 

  • Teenkö työtäni sisäistä kelloani kuunnellen, itselleni parhaina aikoina? Milloin minulle sopii parhaiten aloittaa, milloin lopettaa?
  • Mihin kellonaikaan minun kehoni tarvitsee lounasta, taukoa, kävelylenkkiä?
  • Milloin ja kuinka paljon minulle parhaiten sopii tehdä työtä yksin, milloin muiden kanssa? Toteutuuko tämä?
  • Onko työni rytmiltään ja rakenteeltaan minulle sopivaa: Nautinko vaihtelevuudesta vai pitkäjänteisestä etenemisestä? Pidänkö suunnitelmallisuudesta, vai energisoidunko yllätyksistä ja haasteesta päättää nopeasti oikea etenemistapa? Sopiiko minulle nopeampi vai hitaampi rytmi?  
  • Millaiset työpaikat minulle sopivat? Nautinko eloisasta ympäristöstä vai kaipaanko rauhallista työtilaa?
  • Pidänkö siitä, että käynnissä on useita asioita yhtä aikaa vai teenkö mieluummin asian kerrallaan?
  • Haluanko suunnitella toimintamalleja vai toimia valmiissa puitteissa? 

Nykytyö, varsinkin asiantuntijatehtävät, on usein varsin joustavaa ja helposti mukana kuljetettavissa sinne minne tekijäkin. Useat työnantajat tarjoavat työntekijöilleen paljon vapautta työn organisoinnin suhteen. Omaan urakehitykseen on mahdollista vaikuttaa, joko hakemalla uusia vastuualueita tai tehtävää vaihtamalla. Me työntekijät olemme ehkä joskus turhankin varovaisia tarttumaan näihin mahdollisuuksiin ja muotoilemaan työtämme sellaiseksi kuin se meille oikeasti parhaiten sopisi tai etsimään paremmin sopivia tehtäviä. Syy voi olla huono itsetuntemus tai se, että emme rohkene ottaa huomioon omia taipumuksiamme. Tai emme tule edes ajatelleeksi, että toisinkin voisi tehdä.  

Jokainen tehtävien vaihto on luonnollisesti mahdollisuus - tai pakko - tarkastella omia työtapoja uudelleen ja miettiä, kuinka hyvin ne itselle sopivat. Silloin, kun valmista vastausta ei ole olemassa, voi toimia yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, niin kuin olen toiminut vaikkapa työmatka- ja työrytmini suhteen. Jos tehtävän vaihto ei ole ajankohtainen, itsetuntemusta lisäämällä voi hyvääkin yhteensopivuutta hioa vielä paremmaksi ja säätää työtään sopivammaksi.

 

Soveltuvuusarviointi tai potentiaalikartoitus tarjoavat palautteineen kullanarvoisia havaintoja itsestä työtapojen tarkastelun pohjaksi, niin kuin Crescon slogankin, Helping you flourish by knowing you, lupaa. Kevyemmin alkuun pääsee vaikka blogin kysymyslistan kautta. Pyydä sparrausapua kollegalta tai mieti, voisitko hyödyntää coachingia tätä tukemaan. 

 

Kun olet löytänyt, mitä haluat muuttaa, hyvä lukuvinkki uusien tapojen kehittämiseen on the Power of Habit (Charles Duhigg), pikatutustumiseen myös tällainen lyhyt video.

 

Paula Louet

Seniorikonsultti

Puh. 050 441 8373

paula.louet [at] cresco.fi

 

 


Tilaa uutiskirje

Kommentit

Jätä vastaus


(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti.)

Captcha-koodi Napsauta kuvaa nähdäksesi toisen captcha koodin.

13.11.2015 Voihan työelämä! -viikon kootut vinkit työssäjaksamiseen Crescolaiset innostuivat jakamaan omat työhyvinvointivinkkinsä! 16.10.2015 Miten hakijan motivaatiotota voidaan arvioida? Mitä on oikea motivaatio? Entä sopiva määrä sitä, jotta ihmistä menestyisi työssään ja viihtyisi siinä pitkään? 23.9.2015 Viisi vinkkiä projektimaiseen työskentelyyn Projektimainen työskentely on tehokas tapa saada aikaan tuloksia ja tulevaisuudessa myös työmme on muotoutumassa yhä projektimaisempaan suuntaan. 28.8.2015 Voiko intuitiota käyttää rekrytointihaastattelussa - miksi ja miten? Intuitiivisen tiedon arvoa helposti aliarvioidaan tai se unohtuu haastatteluprosessista kokonaan. 30.1.2015 Viisi muistettavaa muutoksessa Yritysten ulkoiset tai sisäiset toimintaympäristöt elävät jatkuvasti. Kilpailija haastaa, lait muuttuvat, globalisaatio aiheuttaa kustannuspaineita, uudet innovaatiot mahdollistavat uusia tuotteita jne. Tästä seuraa tarve muuttua. 9.4.2014 Karsi huonot esimiehet jo haastattelussa Kuinka havaita huonot esimiehet jo haastattelussa? 1.4.2014 Paljonko teillä on aivohukkaa? Millainen aivojen käyttösuhde teillä on? Strategia on verbi. Strategia ei ole paperi tai suunnitelma, vaan strategia on päivittäistä tekemistä, johon kaikki pitää saada mukaan... 24.3.2014 Johda oikein työpaikan kansalaistaitoja Miten joko valita tai kasvattaa aktiivisia, joustavia ja tehokkaita työntekijöitä lienee yhtä vanha kysymys kuin työelämäkin...