Työnantajamielikuva ratkaisee rekrytoinnissa

Työnantajamielikuva syntyy teoista, ei puheista. Yritykselle voidaan ostaa brändäyskonsultti tai useampikin, mutta tästä huolimatta työnantajamielikuva kumpuaa yrityksessä työskentelevän henkilöstön kokemuksista, fiiliksistä ja ennen kaikkea siitä, ovatko nämä tuntemukset riittävän voimakkaita, jotta henkilöstö jakaa niitä ulospäin vapaaehtoisesti. 

En toki vähättele maksullisia työnantajamielikuvakilpailuja, mutta uskon viestin olevan vahvempi, mikäli se välittyy suoraan organisaation jäseniltä esimerkiksi työntekijöiden puheiden tai henkilökohtaisten some-kanavien kautta. Työntekijälähettilyys onkin parin viime vuoden aikana noussut työnantajamielikuvan rakentamisen peruspalikaksi, vaikkei se nyt aivan uusi juttu olekaan.

Viime viikkoina olen ajatellut useamman yrityksen olevan unelmatyöpaikka henkilöstön jakamien kokemusten myötä. Yhteinen aamupuurohetki, lätkästudio take away -ruualla, mölkkyä puistossa töiden jälkeen ja kuukauden työskentelyjakso Kroatiasta varatussa huvilassa, you name it.

Tärkeintä ei ole niinkään, mitä muista yrityksistä erottautuvia aktiviteetteja kukin yritys on yrittänyt keksiä ja ottaa osaksi tyky-päivää, vaan että aktiviteetit ovat luontainen osa yritysten jokapäiväistä toimintaa ja työyhteisön jäsenet haluavat osallistua niihin vapaaehtoisesti, koska yrityksen kulttuuri on yhteisöllinen. Vai oletko itse koskaan halunnut työskennellä työyhteisössä, jonka jäsenet eivät halua viettää aikaa yhdessä vapaaehtoisesti?

Haluaisitko saada mun duunin? – Lähtevät työntekijät työnantajamielikuvan rakentajina

Parasta (ja ilmaista) työnantajamielikuvamarkkinointia on, jos yrityksen jättävä henkilö markkinoi oman entisen positionsa ja työyhteisön ylivoimaisuudesta. Olen hiljattain yllättynyt positiivisesti törmätessäni LinkedInissä sekä Finnairin Juho Toivolan että Recruitby.netin Samuli Aholan tiedusteluun "Haluaisitko saada mun duunin?". Julkaisullaan he tekivät pian entisille työnantajilleen kullan arvoisen palveluksen viestimällä ulospäin, että he ovat nauttineet työstään ja työyhteisöstään ja että tähän positioon kannattaa ehdottomasti hakeutua.

Valitettavan usein työnantajat pelkäävät yritystä vaihtavan työntekijänsä lähdön taustalla olevan enemmän työntö- kuin vetosyitä ja lähtöä yritetään kaikin tavoin peitellä sen hyödyntämisen sijaan. Toisaalta mikä olisi parempaa työnantajamielikuvamarkkinointia kuin lähtevä työntekijä, joka kertoo saaneensa edellisestä positiostaan ja esimieheltään sellaiset eväät tulevalle uralle, ettei voi muuta kuin suositella kaikille samaa.

Anna rekrytoinnille kasvot ja kohtaa työnhakijat

Kolmantena helppona keinona rakentaa työnantajamielikuvaa on kohdella työnhakijoita ihmisinä kasvottoman massan sijaan. Yhä useammin työnhakuprosessissa törmää yrityksiin, jotka ilmoittavat jo hakuvaiheessa olevansa yhteydessä vain hakijoihin, jotka pääsevät työnhakuprosessissa jatkoon. Muille jätetään kokonaan ilmoittamatta lopputuloksesta tai korkeintaan he saavat kolme kuukautta hakuajan päättymisen jälkeen automaattisen kiitosviestin, johon ei voi vastata ja kysyä, miksi ei tullut valituksi jatkoon.

Kaikkien työnhakijoiden huomioiminen tavalla tai toisella onkin edullista mutta tehokasta työnantajamielikuvamarkkinointia. Eräs yritys lähetti kaikille työnhakijoille konserttilippuja kiitokseksi hakuprosessiin osallistumisesta. Joskus mahdollisuus jättää työhakemus rekrytoijalle suoraan henkilökohtaiseen sähköpostiin ja saada haun päättymisen jälkeen coachausta siihen, miksi ei valikoitunut tehtävään, saattaa olla työnhakijalle kullan arvoista tulevia hakuja varten.

Yksinkertaisuudessaan työnantajamielikuvan rakentaminen onkin luonnollinen osa rekrytointia ja jokainen rekrytointi pitäisi nähdä markkinointina, joka rakentaa työantajamielikuvaa.

Miksi siis työnantajamielikuvaa pohtiessa pyrimme keksimään pyörän uudestaan, kun meillä käsissä oleviin keinoihin panostamalla voimme saada vähintään yhtä hyvän lopputuloksen aikaiseksi?

johanna.tanskanen.blogi.jpg Johanna Tanskanen
 Liiketoimintapäällikkö
 Opteam Turku

 LinkedIn
 Twitter 

 

 

Sinua voisi kiinnostaa myös
Rekrytointitilanteiden 5 tärkeää kysymystä 
Menestysperusteinen hinta ei paranna rekrytointipalveluiden laatua - päinvastoin 
Vältä yksimielisyyden paradoksi rekrytointipäätöksissäsi  
Voiko intuitiota käyttää rekrytointihaastattelussa - miten ja miksi?  


 


Tilaa uutiskirje

Kommentit

Jätä vastaus


(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti.)

Captcha-koodi Napsauta kuvaa nähdäksesi toisen captcha koodin.

1.7.2019 Tiimi suoriutumisen draiverina – miten tukea menestyvää tiimiä Millainen resepti löytyy hyvin suoriutuvan tiimin taustalta? Millaista tukea tiimi tällöin toivoo? 12.2.2019 Tavaton tammikuu ”Mieti rohkeasti, millaiset työrutiinit sinulle sopivat: Olemme usein liiankin varovaisia muuttamaan toimimatonta,” sanoo Paula Louet blogissa. 28.1.2019 Johda hyvinvointia ja suoriutumista tuloksellisesti tunnekokemuksen kautta Työntekijät voivat työskennellä runsaasti monista eri lähtökohdista käsin. Tunnekokemus työstä on avaintekijä sekä suoriutumisen että hyvinvoinnin johtamiseen. 20.3.2018 Organisaatiosi tulevaisuuden osaamista rakennetaan nyt Lue parhaat palat CRESCO30-webinaarista - Tunnista ja rekrytoi potentaali 27.12.2017 Tarvitsemasi osaaminen voi jo piillä organisaatiossasi Tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee, että työnantaja ei tunne työntekijän vahvuuksia. Kuinka tulevaisuuden potentiaali tunnistetaan? 13.10.2017 Onnistuneen rektytoinnin psykologiaa - Tunnista ja vältä ajatusharhat Laura Niemi ja Mikko Puonti kokoontuivat pohtimaan kuinka välttää ajatusharhat rekrytoinnissa. Lue kooste Cresco30-webinaarista. 28.8.2017 Mihin asiantuntijoiden esimiehiä enää tarvitaan? Tarvitaanko esimiestä enää tulevaisuudessa? Korvaako robotti tai jokin tekoälysovellus esimiehen roolin? 6.6.2017 Kesälukemista sadesäälle tai toimistoon Lukijoidemme suosikkiblogit esimies- ja tiimityöstä, rekrytoinneista sekä henkilöarvioinneista luettavaksi toimistoon tai viltin alle. 1.11.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 2/2 Voiko henkilöarvioinnissa huijata? Entä käyttäytyvätkö psykologit tarkoituksella oudosti? Blogissamme nyt 8 myyttiä henkilöarvoinnista. 17.10.2016 8 myyttiä henkilöarvioinnista, osa 1/2 Menestyvätkö narsistit henkilöarvioinnissa? Entä kannattaako henkilöarviointia käyttää johtajaa rekrytoidessa? Lue 8 myyttiä henkilöarvioinnista. 23.9.2016 Työnantajamielikuva ratkaisee rekrytoinnissa Työnantajamielikuva kumpuaa yrityksessä työskentelevän henkilöstön kokemuksista, fiiliksistä ja ennen kaikkea siitä, ovatko nämä tuntemukset riittävän voimakkaita.